Natoa hiertää Venäjä, Venäjää Nato ja Suomi ja Ruotsi hikoilevat tämän jännitteen keskellä.
Norja, Tanska ja Islanti voivat vain noudattaa Nato- protokollaansa eikä tehdä mitään viiden pohjoismaan lipun alla pohjolan yhteiseksi puolustamiseksi.
Vai voisivatko?
Viisi pohjoismaata muodostavat Pohjoismaiden Neuvoston, PN:n. Tämä on vanha ja kaikkialla tunnustettu vakaa järjestö, jonka toimialaan kuuluu useita pohjoismaiden yhteisiä aiheita ja hankkeita. PN:n asema on kansainvälisesti kaikkialla tunnustettu ja millään ilmansuunnalla ei ole ennestään ennakkoluuloja tai vastustusta järjestöä kohtaan.
Jos pohjolaan aiotaan luoda uutta puolustuspolitiikkaa, sitä tekemään tarvitaan järjestö joka pystyy yhdistämään viisi erilaista pohjoismaata , että toimimaan jo olemassaolevan kaikkien hyväksymän periaatteen mukaisesti ilman vastustusta tai poliittista kitkaa. Olisi siten luontevaa, että PN:n alaisuuteen avattaisiin uusi valiokunta, jonka nimellä tehdään nykyisin muita hankkeita jo laajassa mitassa: Uusi valiokunta olisi turvallisuuspoliittinen valiokunta. Tälle perustettaisiin yhteispohjoismaiset turvallisuusjoukot, ja yhteinen komentokeskus.
PN:n turvallisuuspoliittinen valiokunta muodostaisi joukot jokaiseen pohjoismaahan maiden reservijoukoista, ei aktiivipalveluksessa olevista eikä Nato- joukoista. PN- joukot muodostuisivat jokaiseen maahan maa-meri -ja ilmavoimista sopivissa suhteissa ja mahdollisuuksien mukaan.
Joukot olisivat kaikissa maissa erillään Nato- joukkojen toiminnasta eikä niillä olisi Naton optioitten eikä sopimusten kanssa mitään tekemistä. Joukkoja käytettäisiin vain ja ainoastaan pohjolan rajojen koskemattomuuden yhteiseen puolustamiseen, eikä mihinkään muuhun.
PN:n turvallisuuspoliittinen rooli avaisi kokonaan uuden kanavan pohjolan Nato- maille toimia ns. kolmannella linjalla yhdessä pohjoismaiden kanssa ilman, että maiden Nato-sidonnaisuutta on tarpeen liittää kaikkeen maiden toimintaan mukaan. Naton valittaessa jäsenmaksujen vähäisyydestä, PN- järjestely helpottaisi myös tätä asiaa, koska maat itse lisäisivät omaehtoisesti kyseisiä puolustusvalmiuksia. Nato jäisi myös atlantin rannikolla sopivasti takaa-alalle joutumatta välittömään hankaukseen venäjän kanssa, tilanne joka nyt rasittaa suuresti juuri Suomea ja Ruotsia. Venäjän etupiirissä on myös sopiva välimatka suoraan Natoon nähden, välissä puolueeton PN- liittokunta.
Huomionarvoista on , ettei PN- liittokunta ole millään tavalla ristiriidassa Nato- maiden linjausten kanssa, eikä PN: laajeneminen hallitusti turvallisuuspoliittiseen toimintaan heikennä Naton nykyisiä sopimuksia tai asemia, vaan antaa päinvastoin liikkumatilaa myös Natolle siellä ilman provokaatiorasitusta, missä se nykyisin operoi. PN Muodostaisi vahvan puskurityynyn sekä sotilallisesti että poliittisesti suurvaltojen ja liittoutumien keskelle takaamalla stabiliteetin pohjolassa.
Toiminta myös korostaisi suomen vanhaa kansainvälisesti hyväksyttyä puolueettomuuspolitiikkaa, jolla on tehty suuria kansainvälisiä poliittisia tekoja ETYK- prosessia sekä kansainvälisiä rauhanneuvotteluprosesseja myöten.
Olisiko aika tehdä uusia avauksia pohjolan puolustuksessa julkisesti, kun kaikkia jo olemassaolevia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ei ole suinkaan käytetty?
Petri Rossi
Päätoimittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti