torstai 1. joulukuuta 2022

JALKAPALLON MM- KISAT- BOIKOTTI VAI EI? moraalikysymykset vastaa jalo urheiluhenki. Nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin vaiko rahat käteen ja kiitos?

 


JALKAPALLON MM-KISAT : KATSOA VAIKO EIKÖ?
BOIKOTTI! televisio kiinni! Qatar sortaa kansaansa eikä sitä saa tukea!
Aivan oikeita periaatteita, mutta mites se käytäntö on? Onko boikottihankkeet tasapuolisia eri maita kohtaan ja lajeja?
PEKINGIN OLYMPIAKISOJA ei juuri boikotoitu, vaikka siellä Uiguurivähemmistö istuu keskitysleireillä. Sitten taas Valko- Venäjän kisat jätettiin kokonaan pitämättä diktatuurin takia. Ensiksi herää kysymys, miksi suomelle merkityksettömät maat taloudellisesti kuten Qatar ja Valko-venäjä ovat boikotoinnin kohteita, mutta taloudellisesti tärkeäksi tullut Kiina ei ole? Onko tässä koko boikotin hengessä siis jonkinlaista tekpyhyyttä, laitetaan boikottiin ne joista ei ole meille taloudellisesti mitään väliä, ja varotaan suututtamasta halpoja tavaroita meille edullisesti kuskaavia teollisuusjättejä? Olemmeko omahyväisiä egoisteja vai pelkkiä sinisilmäisiä ihmisiä?
ENTÄS NE MUUT? Jos oikein kunnolla aletaan boikotoimaan sen perusteella, että mitä pahaa kukin valtio on tehnyt, niin emme voisi edes katsoa suomen jääkiekon SM-liigaa, koska olemme suomena vieneet aseita johonkin Saudi -Arabiaan tai vastaavaan ja tukeneet vuosikausia käytännössä asein diktatuuria. Ja jos emme halua lopettaa kokonaan urheilun katsomista, pitäisikö urheilu pitää aina ja kaikkialla erossa politiikasta, ja toimia esimerkiksi siten, että vastustamme kisojen antamista diktatuureille niiden myöntämisvaiheessa, ja vaadimme tekoja ihmisoikeuksien puolesta, ja jos kisat silti menevät jonnekin keskiajan takapajulaan, pidämme meteliä kisojen järjestäjälle jotta korvat soivat, mutta katsomme silti kisat esimerkiksi siksi, että niitä kisoja on ollut järjestämässä meidän katsottavaksemme tuhansia pakkotyössä olleita ihmisiä. joista osa on kuollut työnsä ääreen ja joitten viimeinen elämäntyö ovat nuo kisat, jotka meille lähetetään? Onko inhimillisesti liikaa sekin, että joku kuolee stadionia rakentaessaan, se jää viimeiseksi elämätyöksi ja sitten kukaan ei edes katso sitä kisaa ja elämäntyötä? Voimmeko kunnioittaa kaikkensa antaneita nimettömiä raatajia heidän kättensä jälkiä katsomalla samalla, kun vaadimm eheidän perheilleen oikeutta ja korvausta mittaamattomasta menestyksestä?
Nämä ovat jokaisen henkilökohtainen asia katsooko jotakin vaiko ei. Pyrin tuomaan esille omalla kohdallani taustalla olevia asioita jotka mietityttävät, , kuten nimettömiksi jääneitä työntekijöitä, joita kukaan ei ehkä kisojen jälkeen koskaan enää muista maailmalla. Miten voisi kunnioittaa kanssaihmisiä, joita ei koskaa nähnyt eikä tuntenut?
Itse boikottiasiasta: Urheilun suhteen toimituksen mielestä on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, joko pitää boikotoida tasapuolisesti ihan kaikkia, tai sitten ei ketään. Ihmisoikeusasioissa valitseva tekopyhyys on vihonviimeinen asia, mitä urheilu ja ihmisoikeudet kaipaavat.
Anne Sirviö
1 kommentti
Nähnyt 15
Tykkää
Kommentti
Jaa

torstai 10. marraskuuta 2022

HALLITUKSEN RIITA SAAMELAISLAISTA TÄYSIN TURHA

 HALLTUKSEN RIITA SAAMELAISLAISTA -- YKSINKERTAINEN RATKAISU OLEMASSA.

MAASSA on suuria ongelmia epidemian, sotakulujen ja elinkustannusten nousun kanssa ja sähköpulan kanssa taistellaan. ja maan hallitus keskittyy samaan aikaan keskinäiseen kahinointiin siitä, kenellä on oikeus kutsua itseään Saamelaiseksi ja osallistua saamelaisten omiin vaaleihin?
Kaikki kunnia Saamelaisille siinä kuin kaikille maan etnisille ryhmille, mutta tämä maailmanaika ei ehkä ole se paras mahdollinen ryhtyä maan johdon kannalta setvimään jotakin prioriteeteissa toisella sijalla olevaa asiaa kun tapetilla on oikeasti kiireisiä asioita alkaen kotien lämmittämisestä talvipakkasella. Vapaat sanomat esittää siis tässä ratkaisuksi suomen hallitukselle, että lopettakaa riitely saamelaislaista ja antakaa jokaisen ihmisen ITSE päättää, haluaako olla saamelainen ja elää saamelaisen kulttuurin mukaan, ja äänestääkö saamelaisvaaleissa vai eikö. On perin epätodennäköistä että mikään taho pystyisi käyttämään kansallisen vähemmistön statusta väärin näiden omalla alueella, varsikin kun suomen oikeuslaitoksen velvollisuus on suojella vähemmistöjä kuin eduskunnankin. Saamelaisia ei pidä eristää muusta kansakunnasta rajaamalla heidän oikeutensa ja asemansa irralleen muusta suomalaisesta väestöstä, Saamelaisethan vaikuttavat myös muuhun kantasuomalaiseen väestöön eikö suomalaisia suojella erikseen lailla Saamelaisilta. Vai kunka tässä olisi hyvä menetellä? Sana on vappaa, sannoo savolainen

keskiviikko 3. elokuuta 2022

NATO-PROSESSI JA TURKIN KYSYMYS

 SUOMEN ASEMA muuttui  kertarytinällä yli 70 vuoden sitkeän liittoutumattomuuden jälkeen puolustusliitto Naton jäsenyyden tavoitteluksi, suurvaltapolitiikan asemien muuttuessa totaalisesti euroopassa ja pyyhkäisten suomen vuosikymmeniä "helsingin hengessä" ajaman turvallisuuspolitiikan sivuun kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Tätä kirjoitettaessa 21 maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin yhdessä samaan aikaan tehdyt Nato-hakemukset, mutta mitä tulee tekemään lopulta oikeasti Turkki,  mielestään perustelluin terrorismin vastustamisnäkemyksin, joihin hakijoitten pitäisi myöntyä,asia  joka on yllättäen jarruttanut prosessia josta Turkki ei mitenkään varoittanut ennen hakemusprosessin alkua ? Mitä on peli jota maa pelaa kovin panoksin kulisseissa, tasapainoillen näennäisesti idän ja lännen välittäjänä? Presidentin vakanssilla toimiva Erdogan vahvistaa sisäpolittista itsevaltiaan asemaansa on selvä, mutta mitä muuta maan johdon kahteen suuntaan-- natoon ja venäjään- pelikuvioon kätkeytyy? Pelkkä Kurdien terroristeiksi leimaaminen ja PKK- puolueen statuksen saattaminen terroristien joukkoon tuskin on lopullinen merkitys Turkin valtapelin kuvioissa. Kuinka vaarallista Turkin kaltaisen tärkeän Natomaan taiteilu liittouman turvallisuuden kustannuksella pohjolan suojauksen viivyttämisessä Turkin oman sisäpolittisten intressien takia Natolle  on? Venäjän ja Turkin toiminnassa pistää eniten silmään se yhtäläisyys ja seikka, että kumpikin vaatii joltakulta toiselta sellaisia asioita, mistä maat itse tietävät, etteivät ne voi saada vaateitaan lävitse: Venäjän vaatimus Naton perääntymisestä ja kellon kääntämisestä 90-luvulle oli yhtä mahdoton kuin Turkin vaatimus Pakolaisten luovuttamisesta ja Suomen ja Ruotsin lakien muuttamisesta vain Turkin näkemyksen takia. Olisi melkoista sattumaa, jos näiden asioitten ja toimintatapojen  takana ei olisi mitään yhteistä linjavetoa tai pitemmän matkan suunnitelmaa koska molempien valtojen intressi on sama: Diktatuuri. Venäjä sai itse luomansa syyn hyökkäykselle Ukrainaan, ja Turkki itse luomansa syyn vastustaa jatkuvasti Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä Natossa. Kummankaan maan itse oikeuttamilleen toimille ei ole myöskään  näköpiirissä loppua. Estämällä Naton laajennusta Turkki pitää vahvaa neuvotteluvalttia kaikissa muissa asioissa  käsissään Venäjän suuntaan,mutta sen ei tarvitse luopua eikä juurikaan pelätä Naton sanktioita geopolittisen asemansa takia. Erdoganin linjaus Kurdeista vahvistaa sekä hänen asemaansa kotimaassa että sopii Putinin maailmahankkeisiin loistavasti, kaupanpäälle Turkki voi esiintyä suurena rauhanvaltana ja välittäjänä josta pelin keskiöön joutunut viljasota on viimeisin esimerkki, kukapa tällaisesta kulissipelurista tahtoisi luopua, putin ei halua ja länsiliittouma ei voi.


Samaan kategoriaan asettuu myös Unkari, joka ei ole paljastanut korttejaan eikä sen ole tähän mennessä tarvinnutkaan, koska Turkki on tehnyt saman työn sen puolesta: Vaitonainen veljeskansa on tähän mennessä julkisesti huolehtinut lähinnä halpojen kaasukauppojen teosta Venäjän kanssa. Tämä alkoi jo jouluuussa 2021 ennen hyökkäystä Ukrainaan suljettujen kokousovien takana, veikataan julkisuudessa.

Ratifiointi on edennyt ripeästi, mutta pelin henki selvinnee vasta, kun liittouman maista on enää kaksi jäljellä jotka eivät ole ratifioineet hakemuksia: Turkki ja Unkari.

Toimituksen sielunmaisemaan nousee monen muunkin tahon maalailema levoton näköala uudesta maailmanjärjestyksestä, jossa perinteisestä sivistyksen kehtona totutusta länsimaailman järjestyksestä irtoaa uusi diktatuurien sekava mutta laajaa yhteistyötä tekevä liittokunta atlantista aasiaan, tähän kummalliseen koalitioon kuuluisivat omilla ehdoillaan ja vahvuuksillaan Turkki, Unkari, Venäjä, Valko-Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea. Kun katsotaan näiden maiden yhdessä ja yksittäin tekemiä tempauksia ja julkista esiintymistä, olisiko se niinkään kaukainen visio?


                                                                                     Petri Rossi

                                                                                    Päätoimittaja 

                                                      



sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

SUOMEN TODELLISET VAIHTOEHDOT TURVALLISUUSPOLITIIKASSA?


EU - Suomen tulevaisuus  -

ja Nato .


Val­ta­kun­nas­sa pyö­rii kuu­ma­na kes­kus­te­lu Na­toon liit­ty­mi­ses­tä, val­ti­on­joh­to ai­van oi­kein tut­kii ja har­kit­see pe­rus­teel­li­ses­ti kaik­ki asi­aan liit­ty­vät po­liit­ti­set niin­sa­no­tut ris­kit ja mah­dol­li­set hait­ta­vai­ku­tuk­set en­nen pää­tös­tä,

Yk­si asia on kui­ten­kin jää­nyt jos­ta­kin syys­tä sel­ke­äs­ti taka-alal­le tä­hä­nas­ti­sis­sa kes­kus­te­luis­sa: Jos suo­mi ei lii­ty Na­toon, mut­ta jat­kaa en­ti­seen ta­paan Eu­roo­pan uni­o­nis­sa, he­rää ky­sy­mys, kuin­ka Suo­mi voi to­teut­taa EU:n ny­kyis­tä tiu­kan ar­vos­te­lun ja ko­vien ta­lous­pa­kot­tei­den lin­jaa Ve­nä­jää koh­taan tur­val­li­ses­ti, kun ve­nä­jän kan­nal­ta mo­lem­mat or­ga­ni­saa­ti­ot lin­ja­ve­toi­neen ovat sa­mal­la lail­la är­syt­tä­viä ja sel­väs­ti ve­nä­jän ag­res­si­oi­ta li­sää­viä? Sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä Suo­mi on erit­täin asi­al­li­ses­ti käyt­täy­ty­nyt Ve­nä­jää koh­taan ja pyr­ki­nyt sys­te­maat­ti­ses­ti edel­leen kah­den­kes­ki­seen asi­oin­tiin, on uu­si Ve­nä­jä lis­tan­nut suo­men "epäys­tä­väl­lis­ten" val­ti­oit­ten lis­tal­le.

Toi­nen mai­nit­ta­va muu­tos on ve­nä­jän täys­kään­nös kes­ki­näis­ten asi­oit­ten hoi­ta­mi­ses­sa: Ve­nä­jä yrit­ti neu­vo­tel­la Suo­men ase­mas­ta Yh­dys­val­tain kans­sa, siis Suo­mel­le kuu­lu­vas­ta asi­as­ta. Ja vä­lit­tö­mäs­ti tä­mä­näl­keen seu­raa­van päi­vi­nä il­moit­ti et­tä "kun­ni­oit­taa Suo­men su­ve­re­ni­teet­tia ja it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta" ku­ten ul­ko­mi­nis­te­ri il­moit­ti. Ei ole siis ih­me, et­tä ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti to­te­si, ku­ten mo­net asi­an­tun­ti­ja­ta­hot, "en­ti­seen ei ole enää pa­luu­ta."

Kun pääl­le las­ke­taan vie­lä Ve­nä­jän val­ti­o­joh­don ja sen taus­ta­voi­mien jat­ku­vat suo­rat ja epä­suo­rat il­moit­te­lut Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nan van­ho­jen ra­jo­jen pa­laut­ta­mi­ses­ta ja vii­mei­sin hyök­käys nii­ni­kään puo­lu­eet­to­maan Uk­rai­naan, on ky­syt­tä­vä mit­kä ovat to­del­li­set, re­aa­li­set vaih­to­eh­dot Suo­men tu­le­val­le lin­jal­le? Nii­tä oli­si pi­kai­ses­ti las­ket­tu­na kol­me kap­pa­let­ta:

Yk­si: Liit­ty­mi­nen Na­toon Ve­nä­jän uh­kai­lu­jen­kin saat­te­le­ma­na, lii­ton suo­ja­kil­pi pi­täi­si myös sik­si saa­da pääl­le heti, ja tämä pi­täi­si myös py­sy­tyä so­pi­maan ka­bi­ne­teis­sa kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa jot­ta Ve­nä­jän pro­vo­soi­tu­mi­nen jäi­si al­hai­sek­si.

Vaih­to­eh­to kak­si: em­me lii­ty Na­toon ja jä­täm­me te­ke­mät­tä sen va­ro­vai­suu­des­ta Ve­nä­jää koh­taan, mut­ta täs­sä­koh­taa pi­täi­si sit­ten myös en­nen­pit­kää il­mei­ses­ti ero­ta myös EU:sta, kos­ka jou­tui­sim­me va­ro­maan jat­ku­vas­ti lin­ja­ve­to­ja Ve­nä­jän suun­taan EU-toi­min­nas­sa, eli em­me pys­tyi­si pit­käs­sä juok­sus­sa enää täyt­tä­mään uni­o­nin po­liit­ti­sia jä­sen­vel­voit­tei­ta jot­ka te­ke­vät toi­min­nas­tam­me us­kot­ta­van, ero­a­mi­nen uni­o­nis­ta oli­si pel­käs­tään Ve­nä­jän vai­ku­tus­val­lan jat­ku­van huo­mi­oi­mi­sen ta­kia lo­pul­ta vää­jää­mä­tön ta­pah­tu­ma kun tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen suo­ja­kil­pi puut­tui­si. Nyt näh­ty Yh­dys­val­tain ja Suo­men yh­teis­työ, kun ei ole kyse suo­ras­ta liit­to­so­pi­muk­ses­ta so­ti­laal­li­ses­ti, jät­tää Ve­nä­jäl­le väl­jää va­raa hi­os­taa ja pai­nos­taa suo­mea edel­leen, ei­kä USA eh­ti­si aut­taa suo­mea krii­sin is­kies­sä aseel­li­ses­ti kui­ten­kaan rat­kai­se­van pal­jon. Kak­kos­vaih­to­eh­don va­lit­se­mi­sen seu­rauk­se­na oli­sim­me ny­ky­ve­nä­jän hy­väk­sy­mä "puo­lu­ee­ton" val­tio, eli har­mi­ton va­sal­li­val­tio joka vält­täi­si to­den­nä­köi­ses­ti mie­hi­tys­jou­kot ole­mal­la hil­jaa ja kil­tis­ti, eh­kä jou­tui­sim­me an­ta­maan sa­tun­nai­sia lä­pi­kul­ku­ja ja maa-alu­eit­tein lai­nauk­sia Ve­nä­jäl­le val­ko­ve­nä­jän ta­paan.

Kol­mas vaih­to­eh­to oli­si py­syä EU:ssa, ja tu­keu­tua pelk­kään omaan puo­lus­tuk­seen, mut­ta se mer­kit­si­si on­nis­tu­ak­seen maam­me ase­voi­mien vah­vuu­den mo­nin­ker­tais­ta­mis­ta ja uu­sim­pien ja te­hok­kaim­pien aseit­ten mas­sii­vis­ta hank­ki­mis­ta, jot­ta oi­ke­as­ti yk­si suur­val­ta voi­tai­siin py­säyt­tää aseel­li­ses­ti yk­sin. Puo­lus­tuk­sem­me on no­jan­nut tä­hän as­ti dog­miin "tän­ne voi hyö­kä­tä, mut­ta se mak­sai­si niin­pal­jon, et­tei ku­kaan hyök­kää". Tämä pe­rus­te ei enää toi­mi, sil­lä ny­kyi­nen itä­naa­pu­rim­me ei vä­li­tä hin­nas­ta ei­kä ku­luis­ta, ku­ten Uk­rai­nan sota on opet­ta­nut. Ase­voi­miem­me suu­ruus pi­täi­si siis hy­vin no­pe­as­ti nos­taa mo­nin­ker­tai­sel­le ta­sol­le ny­kyi­sel­tä ja mm. ase­vel­vol­li­suu­den käy­tän­töä muut­taa.

En voi moit­tia sen enem­pää Na­ton vas­tus­ta­jia kuin puo­lus­ta­ji­a­kaan, suo­men yli 70 vuo­den to­tut­tu kans­sa­käy­mi­nen ja vai­kei­na­kin ai­koi­na ai­na jo­ten­sa­kin toi­mi­nut kah­den­kes­ki­nen asi­oin­ti itä­naa­pu­rin kans­sa on il­man mi­tään to­del­lis­ta syy­tä yks­kaks ko­ko­naan ka­don­nut, kuin sitä ei oli­si kos­kaan ol­lut­kaan. Täs­sä ti­lan­tees­sa vas­tuul­li­sen pää­tök­sen te­ke­mi­nen on his­to­ri­am­me yk­si suu­ris­ta asi­ois­ta: Oli­pa pää­tös mikä ta­han­sa nois­ta kol­mes­ta, täs­sä ti­lan­tees­sa tär­ke­ää on uu­den Ve­nä­jän-ti­lan­teem­me si­säis­tä­mi­nen, ja van­han puo­lu­eet­to­muu­den po­liit­ti­sen tur­val­li­suu­den to­te­a­mi­nen re­he­li­ses­ti ka­don­neek­si, ei­kä ai­na­kaan tuu­dit­tau­tua puo­lu­eet­to­ma­na py­sy­mi­sen ole­van jat­kos­sa­kin tur­vas­sa py­sy­mi­sen ta­kaa­ja­na. Suo­mi ei ole muut­tu­nut, vaan itä­naa­pu­rim­me. Suo­men kan­sa on luot­ta­nut yli 70 vuot­ta va­kaa­seen puo­lu­eet­to­muu­teen, tä­män kan­san pää­tä ei kään­nä ku­kaan ei­kä mi­kään il­man pai­na­vaa ja va­ka­vaa syy­tä. Jos Na­ton kan­na­tus on kas­va­nut, sii­hen on ole­mas­sa sil­loin erit­täin pai­na­va syy. Näis­tä kol­mes­ta vaih­to­eh­dos­ta löy­ty­nee suo­men tu­le­vai­suu­den jat­ko, jos nyky-Ve­nä­jä säi­lyy ja jat­kaa uu­den im­pe­riu­min­sa ra­ken­ta­mis­ta. An­ne­taan nyt maan joh­dol­le työ­rau­ha asi­as­sa.

Martti J. Nykänen 

Sosiaalinen Edistyspuolue r.y. 

Ulkopoliittinen jaosto /sihteeri



torstai 24. helmikuuta 2022

SOTA EUROOPASSA LOPETETTAVA YK:N JOHDOLLA

 Tasavaltalainen Sosiaalinen Edistyspuolue r.y. tukee Suomen Tasavallan virallista linjaa Ukrainan sodan lopettamiseksi ja rauhanneuvottelujen pikaiseksi aloittamiseksi inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi.

Ryhmämme  ilmaisee täyden tukensa Ukrainan Tasavallan oikeudelle puolustaa suvereenitettiaan, ja tuomitsee Venäjän Federaation perusteettoman ja kansainvälisiä oikeuksia rikkovan hyökkäyksen.

Katsomme, että Yhdistyneitten kansakuntien yleiskokouksen tulee ryhtyä välittömiin toimiin sodan lopettamiseksi ja rauhan aikaansaamiseksi. 


                                                                 Kotkan kaupungissa 24.helmikuuta 2022 

                                                                Puoluehallitus 

                                                               Tasavaltalainen Sosiaalinen Edistyspuolue r.y.

torstai 27. tammikuuta 2022

MISSÄ KULKEE SANANVAPAUDEN RAJA?

 


MISSÄ KULKEE SANANVAPAUDEN RAJA?
Tämä vaikea asia voidaan ajatella monella tavalla: Jos ajatellaan vaikkapa että maassa on virallinen laitos, jolla on virallinen ohjekirja jonka siis valtio ja laki ovat hyväksyneet, ja sitten yksi sen laitoksen jäsenistä alkaa siteerata laitoksen ohejkirjaa julkisesti oman ajatustensa tueksi, eli tuo esille oman laitoksensa ajatukset omalla mielipiteellään, niin vaikka kyseinen mielipide ei olisi kaikkien muiden mieleen, onko maan oikeuslaitoksella oikeutta tuomita tätä yhtä mielipiteensä esittäjää siitä, että hän siteeraa oman laitoksensa teosta ja sen selkeästi keskeisiä oppeja? Asiasisältöä kun ei muuta mielipiteen esittäjän käyttämä versio , itse asia on sama kirjassa kuin puhujalla verhoileepa hän se lähes mihin asuun tahansa. Tässä puhutaan hypoteettisesti siksi, että maassamme on menossa nytkin eräs erikoislaatuinen oikeudenkäynti,jossa erästä tunnettua vaikuttajaa syytetään vihapuheesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, vaikka hänen mielipiteensä on muodostettu hänen oman yhteisönsä keskeisimmän ohjekirjan materiaalista. Voiko siis yhteisön jäsenen tuomita, mutta jättää itse yhteisön ja sen omaksuman oppikirjan koskematta? Asiassa on outo ristiriita, sillä loogisesti ajatellen jos todetaan rikos tai vääryys, tulisi rangaistuksen koskea sekä yksilöä että yhteisöä. Laki ei voi vain suojata ja jättää "rauhaan" yhteisön teoksen, ja listiä kaikki sen sisällöstä puhuvat, asiassa on sekä periaatteelline että moraalinen ristirita silloin, kun yhteisön oppaasta löytyvät hyvin selkeästi mainitut teesit kirjattuna, joita yksilö on omassa puheenvuorossaan lainannut. Asian lisukkeeksi mainittu vaikuttaja on julkisuudessa nimenomaan korostanut sitä, ettei hän tuomitse eikä syytä ketään, vaan tuo näkemyksensä pelkkänä oppaasta siteerattuna mielipiteenään esille. Esittämänsä lääketietelliset todisteet ovat toki keskustelun alaisia, mutta nekin on tuotu esittäjän näkökannasta esille perusteluina, ei tuomiolauselmana sitä kohdetta kohtaa josta on puhuttu. Jos lääketietelliset perustelut ovat väärät, ne voidaan keskustelemalla oikaista ja todistaa,pelkkä tuomarin kieltävä nuijankopautus ei ole avoin kehittävä keskustelu. MIKÄ sitten on oikeasti vihapuhetta, jos kukaan ei käske ketään tappamaan, vahingoittamaan , painostamaan tai solvaamaan tarkotuksellisessa vahingoittamismielessä toista ihmistä, vaan esittää oman kantansa että kirjoittaja on eri mieltä jossakin asiassa ja perustelee sekä oman yhteisönsä alkuperäisillä dokumenteilla? Missä menee sananvapauden raja? Kuinka pitkälle valtiovalta voi alkaa säätämään sitä, mistä asiosta saamme puhua ja miten? Onko vähemmistöllä oikeus estää vapaa keskustelu ja eri mieltä oleminen yhteisen hyvän tai tasa-arvon perusteella? Jos jokin vähemmistö on oikealla asialla, ei sitä enemmistö voi puheilla, teoilla eikä millään mielivallalla lopulta estää, tukahduttaa tai tuhota. Vähemmistöt eivät ehkä edistä parhaiten asioitaan sillä, että ne tukkivat enemmistön turvan ilman avointa dialogia. Enemmistö tuntee lopulta vain suurta syyllisyyttä kaikesta, ja foobikoksi leimaaminen --vähemmistön vihaajan leima-- ei lähde otsasta millään keinolla, et kohta uskalla puhua enää mistään vähemmistöjä koskevasta asiasta koska afrikan tähtikin on lakannut olemasta vain hauska historiallinen seikkailu, vaan se onkin rasistinen ryöstöretki pimeään afrikkaan jolla kasvatetaan nakkikioskeilla siirtolaisiamme perjantaiöisin piiskaavia kaljupäitä hakaristi takapuoleen tatuoituna. Pelon voi istuttaa mihin ihmisryhmään tahansa, myös siihen hiljaiseen enemmistöön. Ja lopuksi: Suomessa on vapaus olla myös väärässä, aidot asiat kestävät keskustelut ja suomessa sana on vapaa. Vain vapaalla keskustelulla saamme erilaisten suomalaisten elämän sopimaan toisiinsa ja ymmärrämme, mitä on olla se toinen, jos minä en ymmärrä jotakin toisenlaista elämäntapaa, hyväksyn toisen oikeuden siihen mutta minun ei ole pakko vähäisellä järjelläni ymmärtää kaikkea, eikä kellekkään pidä pakkosyöttää vaikenemiseen perustuvaa tasa-arvoa. Voin lähestyä vähemmistön edustajaa ja hyväksyä hänet ihmisenä sellaisena kuin hän on, olipä tämä kuka tahansa, jos hänkin hyväksyy minun vajavaisuuteni ja sen, etten nyt vaan kertakaikkiaan tämän elämän aikana välttämättä itse tajua ihan kaikkea. Ei anneta sen haitata yhteistä elämäämme maassa nimeltä suomi, Koska olemme toisillemme velkaa parhaan yrittämisemme jotta tässä koko hommassa olisi jotakin järkeä.

keskiviikko 12. tammikuuta 2022

ALUEVAALEISSA ISOJA KYSYMYKSIÄ - TIEDÄTKÖ MITÄ?

 ALUEVAALIT pidetään nyt tammikuussa 2022, ja moni kysyy kannataako äänestää ja mistä niissä oikein on kysymys: Vaaleissa tullaan valitsemaan päättäjiä pk-seutua lukuunottamatta koko muuhun maahan uusille vuonna 2023 perustettaville hyvinvointialueille, joitten pitäisi pystyä hoitamaan vanhojen sairaanhoitopiirien ja kuntaliittymien asioita ja palveluja. Tasavaltalainen Sosiaalinen Edistyspuolue r.y ei ole varojenkeruunsa tässä tilanteessa lähtenyt itse näihin vaaleihin mukaan vanhan tavan mukaan yhteistyökumppaneittensa kanssa, mutta antaa pari käyttökelpoista neuvoa äänestämään aikovalle, koska kyse tulee olemaan isoista rakenteitten muutoksista ja vaikutuksista arkielämään:

1) Valitse tärkeysjärjestyksessä -ehdottoman puoluekannan sijasta- ensiksi sellainen ehdokas, joka asettaa lähipalvelujen eli oman asuinpaikkasi tärkeimmät palvelut kuten terveydenhoito- sosiaalipalvelut oikeasti hyvin saataville ja jolla on selkeä näkemys siitä, mitä sinun kunnassasi tulee tuottaa ja rakentaa. Vaadi ehdokkaalta myös näkemys siitä, kuinka hän ne toteuttaa. Älä epäröi ottaa luuria käteen ja vaikka soittaa ehdokkaalle, hänhän on sinua varten. Myös henkilökohtainen postilähetys jolla pyytää näkemyksiä itselleen, on äänestäjän oikeus.

2) Lue oikeasti ehdokkaitten vaaliohjelmat läpi ennenkuin äänestät--- sieltä löytyy yllättäviä eroja joita ei pelkistä suurista vaalimainoksista erota. Se joka mainostaa jättibudjeteilla eniten, jättää usein vähiten sanottavaa. Meillä on liikaa pelkkää omaa uraansa rakentavia poliitikkoja, joitten tekemisistä ja aikaansannoksista tai edes yrittämisestä  kukaan ei muista vähän ajan päästä mitään. 

3) Valitsemalla ehdokkaan, joka pitää keskeisimpien lähipalvelujen saatavuutta ensisijaisena ja painottaa tärkeimpien palvelujen nopeaa saamista, porrastaen vähempi-kiireellisten palvelujen tekemistä toiselle  isommalle alueelle, varmistat että hyvinvointialueita ei rakenneta jonkin vahvemman alueen pelkkien tarpeitten mukaisesti vaan tasa-arvoinen kehittämistyö maassa jatkuu.

Yleisesti ottaen, tasavallan kehittäminen kansalaiselle parhaaksi on mahdollista, kun päättäjiksi valitaan itse julkisia palveluja käyttäviä , realistisesti ja tasa-arvoisesti ajattelevia ihmisiä joilla suhteellisuudentaju on paikallaan, elikkä kun tarvitaan vaikkapa vanhusten palveluja lisää, ei ensiksi lähdetä rakentamaan naapurikuntaan väkiluvun perusteella jotakin vähemmän akuuttia projektia, vaan hankinnat priorisoidaan oikeassa kiireellisyysjärjestyksessä. Tässä on keskeisintä oikeitten henkilöitten saaminen näihin aluevirkoihin. Olipa puoluetausta mikä tahansa, ehdokkaan valistuneisuus tässä on ratkaisevaa.

TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE  R.Y ottaa tavoitteekseen olla mukana jälleen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.


                                                    2. Varapuheenjohtaja Petri Rossi /Puoluehallitus

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

HUOMIO --- VAALIMAINOS -----TÄTÄ EHDOKASTA EDISTYSPUOLUE TUKEE !

             HENRI  AITAKARI,  NUMERO   741  VARSINAIS- SUOMEN VAALIPIIRI , SIT.

Henri on Edistyspuolueen vanha yhteistyökumppani ja luottamuksen arvoinen mies, hän on toiminut aiemmin edistyspuolueen pitkäaikaisen yhteistyö-ja vaalikumppanin Itsenäisyyspuolue rp:n puheenjohtajana ja on Laitilan kunnan valtuutettu. Henri kannattaa puolueetonta ja vahvaa suomea, ja ajaa kuntalaista lähellä olevia ja laadukkaita hyvinvointipalveluja. Tärkeissä ihmisyyttä ja ihmisen oikeuksia koskevissa asioissa hän on tinkimätön periaatteen mies, jonka kaikessa työssä ja toiminnassa näkyy ja kuuluu korkean moraalin jälki ja periksiantamattomuus kansalaisoikeuksien ja sananvapauden puolustajana.

Lisätietoja löytyy mm. Facebookin Aitakari sivuilta ja puoluetoimistomme antaa lisätietoa ehdokkaasta. Näissä Aluevaaleissa, riippumatta ketä tai mitä ryhmää kannatat, on Tasavaltalaisen Sosiaalisen Edistyspuolue r.y:n suositus tukea sitoutumatonta ehdokasta Henri Aitakaria.  

                                                                                Martti J. Nykänen , Sihteeri 

                                                                                Sosiaalinen Edistyspuolue ry / Hallitus.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------