ARVOJOHTAJA tasavallalle seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Tätä ovat kaikki ehdokkaat ensimmäisellä ja toisella kierroksella rummuttaneet kiivaasti ja tasaisesti, mutta mitä kätkeytyykään ehdokkaitten oikeisiin taustoihin ja kytköksiin, eli millä linjalla tarjolla olevat ehdokkaat ovat reaalisesti liikkeellä?
Toisen kierroksen Alexander Stubb (Kok) ja Vihreät/ valitsijayhdistys Pekka Haavisto ovat kumpikin korostaneet toistuvasti kansan yhdistämistä ja arvopohjaista johtamista.
Mitä käytännössä on tapahtunut näiden teesien alla? Kuinka ehdokkaat ovat konkretisoineet puheittensa sanat arvojohtamisesta, koko kansan puolesta toimimisesta ja kansakunnan yhdistämisestä?
Pekka Haavisto on ottanut suoraan jotakin kantaa mm. työmarkkinapolitiikkaan ja väläyttänyt periaatteelisia kannanottoja juuri paraikaa eniten esilläöolevissa asioissa eli työmarkkinoitten rauhasta ja yhteistoiminnasta. Hän on jopa kommentoinut esimerkiksi joitakin yksittäisiä esillä olevia asioita arvopohjaperustelulla.
Alexander Stubb on ollut pidättyvämpi välttäen esimerkiksi puuttumasta suoraan mainittuun hallituksen ja työmarkkinoitten vallassa olevaan vakavaan kriisiin, mutta on sensijaan tuonut esille mm. toivotuksen hallituksen menestymiselle asioitten hoidossa.
Samaan aikaan Suomen Oikeuskansleri on jyrkästi moittinut maan hallitusta sen liian nopeasti eteenpäinviedyistä hankkeista ja arvostellut kovasanaisesti huonosta ja puutteellisesta valmistelusta esimerkiksi sosiaaliturvan ja työmarkkinoitten uudistamisessa.Kysymys on suomen perustuslain säätämien kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin asioista, joissa pitäisi toimia riittävällä aikamääreellä ja poikkeuksellisen huolellisesti. Oikeuskansleri ei ole ainoa taho, joka hallituksen toimiin on puuttunut.
Pitäisikö ehdokkaitten tässä valtakunnan tilanteessa pidättäytyä kokonaan ottamasta kantaa hallituksen ja Ay-liikkeen taisteluun? Miten annetut työmarkkinalausunnot tukevat yhteistoimintaa ja rauhaa?
Miltä asioitten iso kokonaisuus näyttää? Kun katsotaan isoa kuvaa,ja asetetaan samalla viivalle molemmat ehdokkaat julkilausumineen tähän asti esimerkkinä vaikkapa juuri akuutti työmarkkinarauha,, maan hallituksen toiminta, oikeuskanslerin viraston ilmoitus ja katsotaan nyt vaikkapa näitä työmarkkina-asioita koeviipaleena ja asioita linjassa, täyttävätkö molemmat ehdokkaat koko kansan presidentin ja kansakunnan yhdistäjän tunnusmerkit? Onko julistettu arvojohtajuus, tasa-arvo, demokratia ja vapaus kaikkia kansalaisia koskeva? Entä liike-elämä? Riittääkö se että ehdokas julistaa pelkällä yleisellä tasolla tasa-arvoa ja demokratiaa osoittamatta lainkaan konreettisia asioita joihin pitäisi saada parannuksia koko kansalle ,kuten esimerkiksi kansalaisten sosiaalisen turvan taso, työmarkkinoitten työrauha tai ihmisten tasa-arvon toteutuminen konkreettisin toimin? Voiko arvojohtaminen olla pelkkää arkielämään liittymätöntä sanailua hypoteettisella kategorialla?
Suomalainen äänestäjä osaa itse päätellä kuka valitaan. Siihen on pakko luottaa sadan vuoden jälkeen.
Sitä ei neuvo me lehtimiehet, virkamiehet, media eikä bulvanisto. Olennaista on se, onko ehdokkaiten puheenvuorot kokonaisvaltaisesti tapahtuvien asioitten kanssa sopusoinnussa kun puhutaan kansakunnan edusta. Onko näin tapahtunut jäljellä olevien ehdokkaitten puheenvuoroissa?
Suomen tasavallan presidentinvaalien aattona
3.2. 2024 Päätoimittaja Petri Rossi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti