TYÖVOIMAPULA rasittaa edelleen suomen palvelutuotantoa ja liike-elämää: konreettisimmin se näkyy nyt peruspalveluissa, joihin ei esimerkiksi pk-seudulla tahdota saada terveyspalveluihin ihmisiä suorittamaan erilaisia töitä. Enää ei ole kyse edes siitä, onko tarjoaja kunnallinen vaiko yksityinen taho. Ilmiö on ollut toki koko ajan olemassa, mutta nyt aivan viimeaikoina on tapahtunut käänne vielä huonompaan ja ennusmerkit eivät ole kovin lupaavia:
MUTTA MISTÄ tämä ilmiö oikein nyt johtuu, onko tapahtunut jotakin uutta radikaalia yhteiskunnassa?
TILANNETTA vaikeuttaa selvästi osallaan uuden hallituksen tekemät linjaukset, joissa esimerkiksi jo suomessa olevan pitkäaikaisen ulkomaalaisen työntekijän sukulaisella suomeen saapuessaan töihin on vain muutama kuukausi aikaa hankkia itselleen työpaikka, mikäli tahtoo jäädä maahan. Pula- alalla esimerkiksi terveyspalveluissa kunta ja sairaanhoitopiirit eivät ehdi reagoida ja rekrytoida näitä uusia halukkaita työntekijöitä vaikkapa perustehtäviin ennenkuin uuden tulijan on poistuttava maasta, joten uudet tulokkaat jäävät saapumatta. Samanaikaisesti työpaikoilla leviää hallituksen ulkomaalaiskriittisiä linjauksia, jotka osallaan vaikuttavat jo olemassaoleviin työntekijöihin: He eivät enää tunne olevansa tervetulleita suomeen, ja monet vuosia töissä olleet ovat jo suuntaamassa katseensa muihin maihin missä heidän sukulaisensakin ovat tervetulleita suomen ulkopuolelle jäätyään.
JOS OMAT KANSALAISEMME ryntäisivät joukolla avoinna oleviin paikkoihin töihin, ei ongelmaa olisi, mutta nyt tilanne on ammattiryhmissä esimerkiksi sellainen, että perushoitajien ammattiryhmässä on vajausta 5700 paikkaa kaikissa laitoksissa, ja samaan aikaan työttöminä on noin 5000 perushoitajaa. Miten ihmeessä tällainen tilanne on syntynyt?
ISOT KAUPUNGIT etelä-suomessa verrokkina kärsivät ilmiöstä, jossa töissä käyville lapsiperheille ei enää makseta tai maksetaan vähemmän asumistukea. Monet -kuten perushoitajat- joutuvat muuttamaan pois kaupungista, jossa koko elämä ja perhe ja palvelut ovat. Työmatka pitenee ehkä kymmeniin kilometreihin ja maksaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Kun on pakko muuttaa pois kaupungista jossa koko elämä on, jää työpaikka taakse koska varaa liikkumiseen ei ole.
SAMAAN AIKAAN puhutaan edelleen suu vaahdossa terveestä aluepolitiikasta. Olemme saapumassa aikakauteen, jossa poliittiset termit muuttuvat itsensä irvikuviksi. Kaikki edelläluetellut kehityslinjat on oikaistava kiireesti, mikäli halutaan että peruspalvelumme oikeasti jatkavat toimintaansa siedettävällä tasolla.
YKSI asia edelleen auttaisi sen sadan tuhannen työpaikan luomisessa mistä hallitus puhuu:
Verovarojen työttömyysrahoilla suoraan työpaikkojen avaamisen ihmisille, eli työttömyysmiljardeja käytettäisiin suoraan ihmisten auttamiseen takaisin töihin, avattaisiin varoilla uusia työpaikkoja ja luotaisiin joustava palkkausjärjestelmä, jossa työttömyyskorvaus ja ansiodonnainen olisivat leikkaamisen sijasta palkan pohjaosa, yhdistelmäpalkalla takaisin töihin ja normaalin elämään. Tämän pystysi toteuttamaan niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella luomalla vastavuoroinen verotusjärjestelmä ja uusi työmarkkinauudistus.
TÄSTÄ tulee hitonmoinen vuosikymmen.
Petri Rossi
Päätoimittaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti