tiistai 11. huhtikuuta 2023

VAALITULOS VAATII ARVOVALINTOJA POLITIIKANTEOSSA

 OIKEISTORINTAMA VOITTI - MILLÄ TOIMILLA SUOMI ETEENPÄIN?

Työperäinen maahanmuutto, kulujen leikkaus, velanotto, näillä teemoilla käytiin siis eduskuntavaalit ja tulos oli hallitusrintaman 17 paikan tappio ja samansuuruinen oikeisto-opposition voitto. Kokoomus ja Perussuomalaiset joutuvat hyvin vastuullisen paikan eteen mahdollisella hallituskausillaan.

MUTTA mitä tämä tarkoittaa käytännän asioitten hoidossa jatkossa?

TYÖVOIMAPOLITIIKASSA pitää ensin katsoa, millä voimilla suomen esimerkiksi peruspalvelutuotanto oikein pyörii eteenpäin: Ketkä ja kuka tekee työt esimerkiksi suursairaaloittemme, vanhainkotiemme, päiväkotiemme ja kaikkien isojen laitosten --kunnallisten ja yksityisten- työmarkkinoilla?Ketkä pyörittävät tällähetkellä paitsi sairaanhoitoa, myös kaikkea siihen liittyvää tukipalvelutoimintaa, kuten siivousta, keittiötyötä, logistiikkaa, huoltotöitä sisällä ja ulkona yksiköissä?

PELKÄSTÄÄN eteläisessä suomessa lähes kaikissa isoissa sairaaloissa on hoitohenkilökunnassa merkittävä osuus sairaanhoitajissa ja lääkäreissä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Sama pätee myös sairaaloitten tukipalveluhenkilökunnan rakenteeseen: Usein näissä tukipalveluissa on jopa 50%- 70 ulkomaalaista alkuperää olevaa työvoimaa, siis ne jotka tekevät kaikista likaisimmat ja raskaimmat työt jotta kokonainen jättisairaala pyörii ja toimii. Sama tilanne on pitkälle myös päivähoidossa ja vanhustenlaitoksissa.

Jotkut vaalit voittaneista  olisivat valmiita kieltämään pienipalkkaisen työvoiman suomeen tulon. On puhuttu "sosiaalitukiperustaisista pienpalkkaisesta maahanmuutosta".

NÄILLÄ tahoilla ei ole ollut ilmeisesti aivan tarkkaa tietoa siitä, miten tämä työvoima rakentuu. Ensinnäkään se ei ole ollut eilen tänne tullutta, vaan jo vuosia ja vuosikymmeniä työssä olleita ulkomaalaisia, joilla on vakituinen virka, siihen liittyvät kaikki etuudet eli ikälisät, lomarahat, viikonloppu- ja pyhätyölisät sekä täydet virkaetuudet toimessaan. Nämä ihmiset ovat sopeutuneet suomen oloihin ja hintatasoon ajat sitten, eikä heistä suurimmalla osalla ole ollut koskaan tarvetta saada palkkansa lisäksi mitään sosiaalitukea, koska oma ansinosa joka pyörii helposti bruttona 2200-2700 euron suuruudessa kuukaudessa, riittää mainosti säästäväisen ja taloudellisen ihmisen käyttöön, kun ei vietetä kulutusjuhlia eikä oteta yletöntä velkaa. Nämä ihmiset tienaavat suomessa kymmenkertaisen määrän tuloja verrattuna kotimaahansa, ja osaavat rahan käytön ja sillä selviämisen suomessa.

TOISET keikkalaiset ovat hekin yleensä hyvin pitkiä sijaisuuksia tekeviä ihmisiä, joitten tulotaso ei olennaisesti poikkea muista. Työvoimasta on kova pula, joten kaikki ovat tervetulleita. Lisäksi yksi iso kansainvälinen tutkimus paljasti hiljattain, että myös ns. pienipalkkainen työmaahanmuutto on loppujen lopuksi taloudellisesti hyödyllistä sille maalle, joka sitä saa. Mutta entä nämä kuuluisat tuet sitten?

Tottakai  esimerkiksi perheellinen ihminen saa suomessa tukea joskus tilapäisesti vaikka asumiseensa, mutta niinhän saa kantaväestökin joka suomessa elää ja tekee töitä: Mikä ero kahdella samaa työtä tekevällä sitten on, paitsi ehkä ihonväri? Eikö huomioon tule ottaa ensisijaisesti se ketkä tekevät työtä ja pyörittävät maatamme eteenpäin, eikä se mitä rotua tai mistä ihminen tulee tai on kotoisin? Miten työttömänä pysyvä "kantameikäläinen" joka ei ehkä edes halua ottaa likaista ja raskasta työtä pienellä palkalla vastaan on "parempi" ihminen saamaan jotain tukea kuin rahansa eteen töitä paiskiva ulkomaalainen, jonka työpanos on välttämätön suomelle jotta maa pyörii? Onko maahantulon vastustajilla arvot ja isänmaan etu varmasti tässä asiassa etusijalla ja kunnossa? Jos emme saa edes ulkomailta tekijöitä, kuka hoitaa jatkossa työt ja pyörittää yhteiskuntaa? tähän pitäisi ensi tarjota kunnollinen vastaus. 

OLIPA HALLITUKSEN kokoonpano mikä tahansa, sen tulee ottaa selkoa todellisesta työmarkkinoitten tilanteesta ja suhteuttaa päätöksensä ja politiikkansa reaaliseen tilanteeseen mikä se oikein on.

VALTION VELKAANTUMINEN - PAKKOTILANTEEN ARVIOINTI

Toinen iso teema on ollut valtion ottama velka. Lähtökohtaisesti koko eurooppa on joutunut jo pelkän koronakriisin takia ottamaan uutta velkaa talouden pyörittämiseksi eteenpäin. Riippumatta siitä, kuka hallituksen tulee, joutuu uusikin hallitus ottamaan lisää velkaa, jotta talous ja yhteiskunta edelleen pyörii. Yksi vaalien voittajista tunnusti jo ennen vaaleja, että nykyinen kehitys voidaan muuttaa pysyvästi vasta vuoden 2035 tienoilla, jotta tase kääntyy hiljalleen laskuun, vaikka mitä nyt tehtäisiin.

BRASILIA oli jokin aika sitten maailmanpankille niin paljon yksinään velkaa, että se maksamiseen olisi mennyt noin 200 vuotta. Brasilia on velkojaan maksanut, ja valtio on edelleen olemassa ja toimii.

Maailman pankkijärjestelmä ja talousinfra on rakennettu siten, etteivät valtiot joudu lopulliseen selvitystilaan missään olosuhteissa. Suomen tilanne ei ole ollut edes pahin euroopassa, joten sopeuttaistoimet voidaan tehdä niin ettei se suista osaa kansasta köyhyyskierteeseen. Velka pitää toki maksaa, mutta koska kyseessä on jokatapauksessa pitkän pitkä operaatio, on aikaetu käytettävä tässä asiassa mahdollisimman tarkasti hyväksi. Vaaleissa olisi ollut hyvä tuoda julki ne kaksi asiaa mitkä ovat totta nekin: Kuka tahansa olisi ollut aiemmassa hallituksessa, se olisi joutunut lisävelan ottoon nykytilassa, ja seuraava hallitus joutuu vielä sekin turvautumaan lisävelan ottoon kustannusten hoidossa. Tärkeintä on säilyttää yhteiskunnan toimiva infrastuktuuri koossa niiltä osin, ettei kansa jakaudu ja osa köyhdy yksipuolisesti tehdyn leikkaamisen ja karsimisen takia. Kaikista pienituloisimmat ja vähävaraisimmat pitäisi jättää kokonaan isojen karsimisten ulkopuolelle, koska muuten  heistä tulee uusi isoin maksujen menokohde, kun väärin kohdennetut toimet alkavat purra väärästä päästä. Tasapainoinen taloudenhoito on mahdollista vaikeissakin tilanteissa, ja nyt sitä nimenomaan tarvitaan jotta lisävahinkoja ei synny.


                                                                                       Petri Rossi  11.4. 2023

                                                                                      Päätoimittaja.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti