Petri Rossi, toimitus
Koronan opetukset
Korona levisi lentäen. Niin tulevat leviämään uudetkin pandemiat, jollemme rajoita globaalia lentoturismia. Sitä ei voi perustella enää liikkumisen vapaudella, työpaikoilla tai taloudella. Myös terveys ja oikeus elämään kuuluvat yksilön vapauksiin. Se ministereiltäkin unohtui perustellessaan Uudenmaan avaamista. Suomessa työttömänä ja lomautettuna on satoja tuhansia. Lasku taloudelle on arviolta 20 mrd., globaalille taloudelle biljoonia.
Pandemiat ovat tarttuvia elämäntapasairauksia. Rokotus ei ole ratkaisu niihin. Etukäteen ei voi rokottaa uutta mikrobia vastaan, koska sitä ei ole olemassa. Rokotus on aina värssyn jäljessä ja siihen liittyy myös riskejä, varsinkin uusiin RNA-rokotteisiin. Sillä voidaan ainoastaan hillitä leviämistä.
Korona on hillinnyt tehokkaammin kuin mitkään globaalit sopimukset ilmaston muutosta ja muita ympäristöhaittoja. Jopa Kiinan suurkaupungeissa savusumu on hälvennyt ja sinitaivas tullut esiin. Syy siihen on talouden lähes täydellinen pysähdys.
Talouden on toki toimittava, mutta jotakin Koronasta voimme oppia. Kun kulutamme vähemmän, ympäristön kuormitus ja työn tarve vähenevät samassa suhteessa ja maapallon resurssit riittävät pitempään. Riskejä voidaan vähentää kehittämällä tuotantotapoja ja -aloja ja tuottamalla vain tarpeellinen. Muutoin luonto karsii sopeutumattomat markkinatalouden rönsyt pois darvinismin keinoin. Etätyö, ulkoilu, luonnossa liikkuminen, virtuaalielämykset, -kulttuuri ja -viihde ovat lisääntyneet huimasti. Se osoittaa, että omaksumme uusia riskittömämpiä elämäntapoja hyvinkin nopeasti.
Syy talouskasvuun ei suinkaan ole ihmisten tarpeet vaan velka. Korona on paljastanut velkaan perustuvan talouden riskialttiuden. Luulo, että keskuspankit kuten EKP laskevat rahan liikkeelle ja pankit lainaavat tallettajien rahaa, on väärä. Pankit luovat rahan tyhjästä myöntäessään lainaa. Kun velka maksetaan takaisin, raha katoaa. Valtioiden, yritysten ja ihmisten on otettava jatkuvasti uutta velkaa, jotta taloudessa olisi rahaa. Se, että veloista tehdään euromaiden tai globaalin maailman yhteisiä, ei poista velkaantumista.
Suomen arvioitu lisävelan tarve on 20 mrd. Kun kriisi helpottaa ja rahat on syöty, valtiot yrittävät lopettaa velkaantumisen. Viennin avulla ne kahmivat talouteensa toisten ottamaa velkarahaa. Kaikki eivät voi voittaa. Häviäjät, velkojen viimeinen kaatopaikka, ovat kehitysmaat. Voittajia ovat velan antajat, joille taloudellinen ja poliittinen valta siirtyy. Finanssipiirien varallisuus onkin 10-kertainen maapallon varallisuuteen nähden. On vain yksi maapallo, joten sitä todellista rahaa on korkeintaan 10-osa.
Viruskin voi kaataa velkatalouden, eikä sen riskejä voi välttää hyvällä taloudenpidolla tai rakenne-uudistuksilla. Sen voi korjata vain rahareformilla, jossa valtio huolehtii riittävästä rahan määrästä taloudessa. Valtion luomaa rahaa voidaan suunnata myös julkisiin menoihin, ympäristöhankkeisiin ja muuhun reaalitalouteen, jotka ovat vakaan talouden perusta.
Jouko Miettinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti