HALLITUS on tuskaillut uuden velan syntymistä, eli budjetti ei ole pitänyt kaikesta säästämisestä huolimatta ja maa joutuu ottamaan velkaa edelleen reipasta vauhtia. Leikkaukset eivät ole riittäneet ja valtio joutuu edelleen ottamaan ulkomaista lainaa jotta suomi pyörii ja palvelut pelaavat.
MITÄ pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Talouden asiantuntijat ovat kommentoineet nykyistä talouden kehitystä, ja havainnoinneet ettei hallituksen toimet ole onnistuneet parantamaan työllisyyttä eikä kääntämään talouden kehitystä parempaan. Asiantuntijat ovat myös todenneet että hallituksen toimet ovat olleet jopa virheellisiä, eli leikkauksia ja supistuksia on tehty vääristä kohteista joka on aiheuttanut lisää ongelmia jotka taas maksavat toisina menoina enemmän. Yksinkertainen esimerkki on pienituloisimpien kansalaisten kokemat leikkaukset: Jos tukia karsitaan yhdestä elämiselle välttämättömästä asiasta, joutuu kansalainen hakemaan asian paikkausta toisesta tukimuodosta. Lopputulos on voinut olla että menetetyn rahan paikkaamiseen menee lopulta enemmän rahaa byrokratian takia. Järjestelmien romuttaminen ilman tehokasta korvaavaa mekanismia luo aukkoja koko yhteiskunnan turvaan, joka maksaa lopulta enemmän. Tämä kirpaisee pahimmin työttömiä lapsiperheitä ja yksinhuoltajia, joilla on elämä jo muutenkin vaikeaa ja haastavaa. Vakituinen työpaikka auttaisi useaa. Mutta miten saamme uusia vakituisia työpaikkoja ja ihmisille rahaa?
Työllistymisen ja ennenkaikkea työpaikkojen säilyvyyden tukemiseksi ei ole ollut tehokasta ohjelmaa, jossa yhteiskunnan kaikki osapuolet yhteisellä toiminnalla keskittyisivät pysyvien työpaikkojen luomiseen, samassa saataisiin aikaiseksi nuorten vakituinen työllistyminen ja mahdollistettaisiin uusien lapsiperheitten oikeasti perustaminen, eli uusien lapsien hankkiminen, syntyvyyden nousu taas muutaisi luonnollisella tavalla väestön ikärakennetta ajan kanssa nuoremmaksi joka aikaansaisi ihmisten pääsyn eläkkeelle inhimillisessä iässä ja sote-menojenkin vähenemisen kun sairaskulut vähenevät väestön luonnollisesti nuortuessa.
Pysyvien työpaikkojen luomisessa tarvitaan kaikkien yhteistyötä: Pelkkään työttömyyteen ja sen korvaamiseen meneviä jättimäisiä varoja on pystyttävä haluttaessa käyttämään suoraan työpaikkojen luomiseen, eli tarvitaan työmarkkinauudistus: Julkisella sektorilla sosiaalipalvelujen työvoimapulaa voitaisiin merkittävästi helpottaa avaamalla työttömyysvaroilla pula-aloille vakituisia työpaikkoja, näiden palkan pohjana toimisi työttömyyskorvaukset yhdistettynä kaikkiin saatuihin tukiin, ja tätä tuettaisiin vielä verotuksella ja oman keikkatyön tekemisen mahdollisuudella. Tulisi luoda valtion yhdistelmäpalkka- järjestelmä. Tarvitsemme joustavuutta joka elää ihmisen tarpeen mukaan.
Yksityiset työnantajat voisivat samaiten saada veroina maksamistaan varoista työttömyyskorvausten osalla takaisin käyttöönsä varoja joilla avata vakituisia työpaikkoja.
Kyse ei ole vastikkeellisesta rahasta, vaan vapaaehtoisesta mahdollisuudesta käyttää saamiaan varoja työllistymiseen omalla toiminnalla, kun elämä on taas raiteillaan ja tulot ovat vakituisia, näitä varoja voisi maksaa pystyessään takaisin valtiolle myöhemmin verotuksen avuin.
Pelkkä työmarkkinauudistus ei riitä, samaan pitäisi saada uusi sote-uudistus ja veroremontti.
Tiivistettynä siis: Kun joudumme jokatapauksessa ottamaan vielä velkaa, pitäisi kohdentaa nämä velkarahat kohteisiin ja tarpeisiin joista alkaa tulla ajan kanssa tuottoa takaisin, eli jatkuvan karsimisen sijasta tukea uusia yhteiskunnan järjestelmiä joilla on vakituista työtä luova vaikutus. Kun ihmiset saadaan liikkeelle ja raha kiertämään yhteiskunnassa toimintoja keskenään tukien, rakenteet säilyvät kunnossa ja se kuuluisa talouskasvukin voi alkaa oikeasti. Pelkkä raaka markkinatalous ei pysty ylläpitämään eikä kehittämään yhteiskuntaa sosiaalisesti eteenpäin. Sosiaalisuus ja vastavuoroisuus kun ovat kaiken menestyksen avainsana niin taloudessa kuin kaikessa infrastruktuurissa.
Odotamme siis kansallisen kasvun ohjelmaa, ellei sellaista ala ilmestyä odotamme vaaleja.
Martti J. Nykänen
Työmarkkinasihteeri , EDP.
