SUOMEN VELANOTTO- MIHIN LAINARAHAT TULISI JATKOSSA KÄYTTÄÄ?

 HALLITUS  on tuskaillut uuden velan syntymistä, eli budjetti ei ole pitänyt kaikesta säästämisestä huolimatta ja maa joutuu ottamaan velkaa edelleen reipasta vauhtia. Leikkaukset eivät ole riittäneet ja valtio joutuu edelleen ottamaan ulkomaista lainaa jotta suomi pyörii ja palvelut pelaavat.

MITÄ pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Talouden asiantuntijat ovat kommentoineet nykyistä talouden kehitystä, ja havainnoinneet ettei hallituksen toimet ole onnistuneet parantamaan työllisyyttä eikä kääntämään talouden kehitystä parempaan. Asiantuntijat ovat myös todenneet että hallituksen toimet ovat olleet jopa virheellisiä, eli leikkauksia ja supistuksia on tehty vääristä kohteista joka on aiheuttanut lisää ongelmia jotka taas maksavat toisina menoina enemmän. Yksinkertainen esimerkki on pienituloisimpien kansalaisten kokemat leikkaukset: Jos tukia karsitaan yhdestä elämiselle välttämättömästä asiasta, joutuu kansalainen hakemaan asian paikkausta toisesta tukimuodosta. Lopputulos on voinut olla että menetetyn rahan paikkaamiseen menee lopulta enemmän rahaa byrokratian takia. Järjestelmien romuttaminen ilman tehokasta korvaavaa mekanismia luo aukkoja koko yhteiskunnan turvaan, joka maksaa lopulta enemmän. Tämä kirpaisee pahimmin työttömiä lapsiperheitä ja yksinhuoltajia, joilla on elämä jo muutenkin vaikeaa ja haastavaa. Vakituinen työpaikka auttaisi useaa. Mutta miten saamme uusia vakituisia työpaikkoja ja ihmisille rahaa?

Työllistymisen ja ennenkaikkea työpaikkojen säilyvyyden tukemiseksi ei ole ollut tehokasta ohjelmaa, jossa yhteiskunnan kaikki osapuolet yhteisellä toiminnalla keskittyisivät pysyvien työpaikkojen luomiseen, samassa saataisiin aikaiseksi nuorten vakituinen työllistyminen ja mahdollistettaisiin uusien lapsiperheitten oikeasti perustaminen, eli uusien lapsien hankkiminen, syntyvyyden nousu taas muutaisi luonnollisella tavalla väestön ikärakennetta ajan kanssa nuoremmaksi joka aikaansaisi ihmisten pääsyn eläkkeelle inhimillisessä iässä ja sote-menojenkin vähenemisen kun sairaskulut vähenevät väestön luonnollisesti nuortuessa.

Pysyvien työpaikkojen luomisessa tarvitaan kaikkien yhteistyötä: Pelkkään työttömyyteen ja sen korvaamiseen meneviä jättimäisiä varoja on pystyttävä haluttaessa käyttämään suoraan työpaikkojen luomiseen, eli tarvitaan työmarkkinauudistus: Julkisella sektorilla sosiaalipalvelujen työvoimapulaa voitaisiin merkittävästi helpottaa avaamalla työttömyysvaroilla pula-aloille vakituisia työpaikkoja, näiden palkan pohjana toimisi työttömyyskorvaukset yhdistettynä kaikkiin saatuihin tukiin, ja tätä tuettaisiin vielä verotuksella ja oman keikkatyön tekemisen mahdollisuudella. Tulisi luoda valtion yhdistelmäpalkka- järjestelmä. Tarvitsemme joustavuutta joka elää ihmisen tarpeen mukaan.

Yksityiset työnantajat voisivat samaiten saada veroina maksamistaan varoista työttömyyskorvausten osalla takaisin käyttöönsä varoja joilla avata vakituisia työpaikkoja. 

Kyse ei ole vastikkeellisesta rahasta, vaan vapaaehtoisesta mahdollisuudesta käyttää saamiaan varoja työllistymiseen omalla toiminnalla, kun elämä on taas raiteillaan ja tulot ovat vakituisia, näitä varoja voisi maksaa pystyessään takaisin valtiolle myöhemmin verotuksen avuin.

Pelkkä työmarkkinauudistus ei riitä, samaan pitäisi saada uusi sote-uudistus ja veroremontti.

Tiivistettynä siis: Kun joudumme jokatapauksessa ottamaan vielä velkaa, pitäisi kohdentaa nämä velkarahat kohteisiin ja tarpeisiin joista alkaa tulla ajan kanssa  tuottoa takaisin, eli jatkuvan karsimisen sijasta tukea uusia yhteiskunnan järjestelmiä joilla on vakituista työtä luova vaikutus. Kun ihmiset saadaan liikkeelle ja raha kiertämään yhteiskunnassa toimintoja keskenään tukien, rakenteet säilyvät kunnossa ja se kuuluisa talouskasvukin voi alkaa oikeasti. Pelkkä raaka markkinatalous ei pysty ylläpitämään eikä kehittämään yhteiskuntaa sosiaalisesti eteenpäin. Sosiaalisuus ja vastavuoroisuus kun ovat kaiken menestyksen avainsana niin taloudessa kuin kaikessa infrastruktuurissa. 

Odotamme siis kansallisen kasvun ohjelmaa, ellei sellaista ala ilmestyä odotamme vaaleja.

                                                             Martti J. Nykänen 

                                                             Työmarkkinasihteeri , EDP.

30 000 LASTA JÄÄMÄSSÄ KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLE

 UUSIN ENNUSTE kertoo, että uusien sosiaalimenojen leikkausten takia tulevana vuotena suomessaa on jäämässä jopa 30 000 suomalaista lasta virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Luku ylittää aiemman 17 000 ennusteen, mikä kertoo tilanteen pahenemisesta todella huonoon suuntaan.

Lapsiperheet ovat suomen tulevaisuuden perusta. Koko ajan puhutaan kovaan ääneen väestönkasvun heikkenemisestä, lasten vähenemisestä mutta nykyinen hallitus ei kuitenkaan ole laatinut minkäänlaista sosiaalista uutta ohjelmaa jolla nuoret saataisiin hankkimaan lapsia ja perustamaan uusia perheitä.

Nyt tarvitaan uusi kansallisen kasvun ohjelma, jossa nuorille pareille keskitytään hankkimaan yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa yhteiskunnassa vakituisia työpaikkoja jotta he saisivat vakituiset tulot ja oikeasti mahdollisuudet perustaa perheitä ja hankkia lapsia.

Ohjelman tueksi täytyy suorittaa uudet työmarkkina- ja verotus sekä sote-uudistukset, jotka tukevat tätä tavoitetta. Kun väestökasvu lähtee nousuun, ja maan ikärakenne nuoree luonnollista tietä, vähenevät myös sosiaalimenot luonnollista tietä tarvitsematta karsia koko ajan jotakin. 

Mietitään tätä. Kohta on taas vaalit.

                                                                 Petri Rossi, Päätoimittaja.

VANHUSTEN KOTIHOIDON ESITYS HALLINNOLLE JA JÄRJESTÖILLE

 VANHUSTEN KOTIHOITO on kaikkien ilmoitusten mukaan vakavassa kriisissä, mutta silti konkreettiset toimenpiteet asian hoitamiseksi edelleen puuttuvat. Hoitoresursseja ei ole luvassa lisää, ja pohditaan koko ajan miten vanhuksille saataisiin turvallisuutta kotona yksinkin asumikseen.

Toitotetaan koko ajan yhteisöllisyyttä ja ihmisten vastuunottoa toisistaan sosiaalisesti avuksi asiassa, mutta kuitenkaan hallinnosta ei anneta sellaista kokonaisvaltaista sosiaalista ohjelmaa, joka auttaisi hoitotyön tekijöitä omassa työssään tekemään paremmin ja helpommin vaativaa työtään vanhusten parissa ja kotona.

Kun asiassa ollaan siirretty vastuuta kanssaihmisille samalla kun palveluita on vähennetty, on jo kahden vuoden ajan eteläisessä suomessa akselilla espoo- kotka toiminut vapaaehtoisten kansalaisten työryhmä, joka on järjestänyt julkisia kokouksia ja kerännyt ideoita siitä, kuinka asiaa voitaisiim hoitaa: Syntyi vuonna 2023 VapaaehtoistyöFoorumi, joka on koostanut esityksen ja ohjelman nimeltään Seniorien kaveriketju-Ohjelma.

Ohjelmassa hyvinvointialue perustaa valvotusti ns. Seniorien Kaveriketjun, jossa kotihoitajat esittelevät toisilleen yksin kotona asuvia vanhuksia, ja nämä sopivat esittelyn jälkeen ketjukaverista, jonka kanssa sovitaan päivittäiksestä yhteydenpidosta esimerkiksi puhelimitse: Voidaan sopia vaikka kerran päivässä juttutuokiosta, jossa varmistetaan että ketjukaverilla on kaikki hyvin. Haluttaessa voidaan vaikka käydä yhdessä kaupassa, uimahallissa tai mitä jaksetaan yhdessä tehdä,

Toiminta on valvottua ja hyvinvointialueen kontrolloima. Ketjuun voivat osallistua myös muut seniorit halunsa mukaan jotka pystyvät auttamaan huonompikuntoisia.

Tavoite on, että hupenevat kotihoidon resurssit saadaan kohdennettua niitä eniten tarvitseviin, ja hoitohenkilökunta jota joka tapauksessa jatkuvasti vähennetään , pystyvät tekemään kunnolla työnsä ja saavat vastavuoroisuuden avukseen asiakkailtaan työssään. Esimerkiksi hoitaja, joka ei ehdi käydä kuin pikaisesti 6 ihmisen luona, voisi tässä järjestelmässä käydä kunnolla 4 eniten apua tarvitsevan luona ja soittaa kahdelle vähiten apua tarvitsevalle ja tämän ketjukaverille ja varmistaa, että kaikki on hyvin, ja tarvitseeko jotakin seniorien tekemän yhteydenpidon tuoman avun lisäksi.

Asiaa ollaan jo levitetty 23-24 valtakunnassa aliustavasti kaikille hyvinvointialueille, ja kotkan seudulla on jo käynnissä Foorumin oma puhelinkaveriketju-kokeilu josta on hyviä tuloksia. Tulevan talven aikana esitys tullaan jakamaan myös laajemmalle hallintoon, sekä ammattijärjestöille. On perustettu myös valtakunnallinen seniorien kaveriketju-yhdistys. Asiaa tullaan seuraamaan tällä palstalla jatkossa.

Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä projektin sihteeriin Martti J. Nykäseen: 

martti.nykanen@kymp.net tai projektin puhelinyhteys  puh 0403698103

                                                    Petri Rossi

                                                   Puheenjohtaja

                         Valtakunnallinen Seniorien Kaveriketju-yhdistys

                                                                               

                                 

UKRAINAN RAUHA, HAAG JA VENÄJÄ- SUHTEIDEN NORMALISOINTIKYSYMYS

 UKRAINAN RAUHAPROSESSI etenee kaksilla raiteilla eli USA:n Trumpin diilintekoyrityksenä Putinin Venäjän suuntaan ja EU-maiden omalla kannanotoilla odottaen, kuka kenenkin kanssa pöytään lopulta istuu.

Projektin alkumetreillä pöytään on kasattu epämääräinen läjä vaatimuksia ja tarjouksia, Venäjän ostoslista on yksinkertaisen selkeä jo alusta asti eli mitään merkittävää valloitettua ei palauteta, Ukrainan valinnaoikeutta kansakuntana mihin liittyy tai ei, ei hyväksytä, ja Ukrainan johtokin olisi hyvä vaihtaa luottamuksen lisäämiseksi että rauhanturvaajiksi ei kelpuuteta Ukrainan tukijoita. Jo pelkät tulitaukovaatimukset toteutuakseen edellyttävät koko Ukrainan luovutuspaketin solmimista. Selvää Venäjää.

Tässä puristuksessa Trump pyrkii luomaan Uskomattomia taloudellisia etuja Venäjän eteen jotta suhteet saataisiin normalisoitua ja rauhandiili solmittua sen avulla ja sopii jo Ukrainan kanssa mineraalikaupoista että tulevasta bisneksen teosta alueilla, joista osa on Venäjän miehityksessä parasta aikaa. Kun saataisiin aikaan kunnon kaupallinen soppari, agressiivinen venäjäkin rauhottuisi on amerikan uuden johdon yksituumainen näkemys. Mitä tästä visiosta oikein puuttuukaan täysin?

Kaikki tuijottavat kauppiaitten hierontaa, ja samaan aikaan taustalle on jäänyt kokonaan Euroopan rauhanteossa eräs keskeinen iso kysymys, joka on ollut aina mukana edellisissä sodissa ja niiden päättämisessä alkaen toisesta maailmansodasta: Ukrainassa tehdyt massiiviset ja hirviömäiset sotarikokset ja teot ihmiskuntaa vastaan. Tähän mennessä kukaan ei ole ottanut pöydälle mistään ilmansuunnasta tätä asiakokonaisuutta edes vihjaten, Sotarikosten selvittämistä ja hoitamista Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa osana rauhanprosessia. Yleisesti pidetään niin selvänä asiana sitä, ettei venäjä tule missään tapauksessa suostumaan Putinin ja tämän hallituksen luovuttamiseen tuomittavaksi, ettei asiasta viitsitä edes puhua kun rauhaa epätoivonkin vallassa haetaan.

Trumpin USA on jo tehnyt arvovalinnan, jossa se on kipannut koko Haagin laidan yli eikä sotarikollisten saattaminen asianmukaiseen vastuuseen edes kuulu kauppakirjan tekstuuriin. Venäjän automaattisesti kieltäytyessä edes keskustelemasta asiasta,– se kun on oman mielensä mukaan siis syytön– Jää jäljelle yksi ainoa kuvion osatekijä eli Eurooppa. Kun USA ja Venäjä eivät edes tunnusta Haagin tuomioistuinta eikä yleiseurooppalasta kansainvälistä lakikäytäntöä asiassa, mitä jää jäljelle?

Euroopassa tuomittiin toisen maailmansodan Natsien sotarikokset, tuomittiin lopulta Jugoslavian sisällisodan rikoksia tehneitä. Euroopassa tehdyt rikokset ihmiskuntaa vastaan ovat olleet eurooppalaisen tavan ja oikeuskäytännön ja sopimusten mukaisesti yleisesti rauhansopimusten jälkeen tulleet tekijöille lopulta oikeudellisina seuraamuksina .Eurooppa on kulkenut pitkän ja verisen matkan tämän käytännön ja sopimusten saavuttamisessa. Nyt kaksi isoa muukalaista neuvottelee Euroopan rauhasta ja asioista, kuulematta Euroopan ääntä ja ollen kuin eivät olisi koskaan kuulleetkaan Eurooppalaisista arvoista ja yhteisistä laeista ja moraalista.

PUHUTAAN jo kovaan ääneen Venäjän- suhteitten normalisoimisesta sodan jälkeen.Siihen kuuluisi luonnollisesti ihmisoikeus-sopimusten noudattaminen, sananvapauden ja vapaitten vaalien kunnioittaminen, tehtyjen vahinkojen korjaaminen ja vastuun kantaminen tehdyistä rikoksista. Olisi luonnonsuojelua, terveydenhoitotyötä ja ihmisoikeustyötä yli rajojen. Pitäisi kysyä, että kuinkahan tämä käytännössä toimisi , jos koko itäisen euroopan kattava valtio ei ensinnäkään ota kuuleviin korviinsa muun euroopan sopimia lakeja ja säädöksiä, vaan sanelee lännelle junttarauhan. Vaikka sota loppuisikin, jäisi itäiseen eurooppaan käytännössä sadoiksi vuosiksi venäjän kokoinen musta aukko. Putinin ja mahdollisten samanhenkisten seuraajiensa johdossa venäjä ei koskaan tule palaamaan edes ennen vuotta 2014 oleviin aikoihin.

Kuinka liiketoimien lisäksi kulttuurivaihto arkisessa elämässämme toimisi, tieteen ja taiteen ja urheilun harjoittaminen tapahtuisi jalossa olympian hengessä jatkossa satojen tuhansien yhdessä sopimuksilla vaiettujen Ukrainan ruumiiden ja tuhottujen kaupunkien ohitse ja ylitse?

Neuvostoliitto oli verrokkina eri asemassa, koska se oli humanistinen hirviö ja syntymästään saakka, eikä sen kanssa voitu tehdä tavallisen kaupankäynnin ohessa muuta kuin elää pakolla virallisessa rauhassa jättäen sulkeutunut hirviö omiin olihinsa koska rautaesiripun takana tapahtuville asioille ei yksinkertaisesti voitu senemempää aseellisesti kuin sosiaalisesti. Venäjälle avautui 1990-luvulla NL:n jälkeen historiallinen tilaisuus luoda uusi vapaa kansakunta ja luoda oma demokratia, tämän mahdollisuuden röyhkeästi hukanneet tahot Venäjällä ovat vastuussa tämän päivän murhenäytelmästä. Venäjän kansalta on Euroopan nyt vaadittava edes jotakin tiliä siitä, että 150-miljoonainen kansa ei saa kaadettua yhtä mielipuolta joka luulee olevansa uusi pietari suuri. USAn puolesta voi vain todeta toivoen parasta , että siellä joko Demokraatit palaavat valtaan tai Republikaanien vanha siipi vaihtaa jossakin kohdassa kiireen vilkkaa johtoa kun tullit ja bisnes sakkaavat. Heillä on atlantin takana oma rauha tehdä mitä tekevät, kunhan euroopan todella vakavilla asioilla irvokas ilveily saadaan loppumaan.USA on nykyisessä tilanteessa europaan koko kehitykselle yhtä hyödyllinen ,kuin se kuuluisa norsu lasikaupassa.

Venäjän voi muuttaa vain venäjän kansa itse. Kukaan ei kuvittele muuta. Euroopalla ei ole silti moraalisesti varaa unohtaa omia lakejaan ja tapojaan asioitten hoitamisessa nyt, kun koko maailman tasapainoa horjuttamaan pyrkivät isojen valtioitten muutaman jäsenen kerho pyrkii sanelemaan senkin, mistä saamme neuvottelupöydissä ja jopa jukisesti puhua tai emme. Alistuminen kaikkeen ei ole vaihtoehto edes USA:n nykyjohdon mahdollisella jatkokiristyksellä tai hätäpäissä kyhätyllä Chamberlain-mallisella rauhalla.

Urainan Presidentti on ollut neuvokas ja kaukoviisas: Hän on pystynyt pelaamaan aikaa tässä tilanteessa maalleen ja jatkuvasti tuo esiin Ukrainan tahtoa solmia rauha ja vetoaa siinä myös USAn suuntaan, vaikka tietää Trumpin heikkoudet tehdä todellisuudessa mitään kestävää asiassa. Tämä ajanpeluu auttaa Eurooppaa kokoamaan rivinsä ja keskittämään voimat USA:n todennäköisen vetäytymisen paikkaamiseksi. Britannia ja Ranska ovat ottaneet jo alustavan johdon käsiinsä ja tätä kehitystä pitää tukea laajasti sotilaallisesti JEF-liittouman vahvistamisella ja Saksan uudelleen aseistautumisella ja paluulla euroopan sotilasmahtien joukkoon. Naton euroopan osasto on kykenevä yhdessä puolustamaan Euroopan olemassaoloa nyt kun edes jonkinlainen herääminen on jo tapahtunut. Kaikkia natomaita ei voi siihen pakottaa, mutta jos Orban tahtoo katsella Putinin tankkien paluuta vuoden 1956 jälkeen takaisin on sekin hänen valitsemansa linja, ei muun euroopan.

Venäjälle on asettava rajat ja ilmotettava ne selkeästi ja yhdessä. Myös ehdot, millä Eurooppa suostuu Ukrainassa rauhaan. Niiden lähtökohtana ei voi olla Euroopan ihmisoikeuksista luopuminen. Jos venäjä haluaa jatkaa sotaa tämän takia, se on venäjän valinta, ei Euroopan. Winston Churchill totesi aikoinaan Putinin saksalaisesta edeltäjästä: ”Pää tiikerin suussa ei voi neuvotella” Tuo tokaisu pelasti silloin Euroopan tilanteessa, joka näytti täysin toivottamalta. Kukaan ei ole unohtanut Britannian vanhan imperiumin varjopuolia, kyse on siitä että Britit näyttivät kruunun valoisamman puolen pahimmalla ihmiskunnan hetkellä.

Tottakai annamme Trumpin ja Putinin kaupitella kaikessa rauhassa, mutta valinnan mitä otetaan tekee Ukraina ja Eurooppa yhdessä, ellei Venäjän rauhantahto siihen riitä tai USA:n todellisuudentaju toimi.

Oma veikkaukseni tässä päivänpoliittisessa tilantessa on se, että Venäjän lopullinen pyrkimys on rauhan sijasta luoda Ukrainaan jäätynyt konflikti, ja tuolla tauolla alkaa valmistella muita operaatioita vanhan Venäjän keisarikunnan rajojen palauttamiseksi. Menestyksellä Putinilla olisi kartallaan lopulta puoli eurooppaa jäädytettynä, Chamberlain- papereilla ja asenteella hän myös saisi pitää ne. Pitää uskaltaa luottaa tässä tilanteessa Eurooppalaiseen päättäväisyyteen ainakin niiden kansakuntien osalta, jotka ovat jo luomassa vaihtoehtoa lehmänkaupparauhalle ja ovat jo tulleet asiassa rohkeasti esiin. Kukaan terve ihminen ei halua tai kannata sotaa, tässä vain on sota isommista asioista joita Euroopalla ei ole varaa hävitä. Monien luotettavien asiantuntijoitten arvioitten mukaan Venäjän kaataa lopulta kuihtuva talous joka on kokonaan valjastettu sotataloudelle, Euroopan pitää kestää se aika Ukrainan tukena jotta Venäjän historiallisilla perusteluilla pähkähulluille laajenemishaaveille saadaan loppu. Venäjän sotilaitten äidit olisivat jo voineet lopettaa tämän sodan menemällä ja pysymällä venäjän kaupunkien kaduilla 50 miljoonan naisen turvin kunnes Putin luopuu, sillä ainoa asia mitä Venäläinen sotilas ei ammu –kenenkään käskystä– on venäläisen sotilaan äiti.Äiti on venäläiselle pyhä asia. Miksi näin ei ole tapahtunut, tietävät vain nuo venäjän äidit.

MAAILMANPOLITIIKKAA: USAN VALLANVAIHDOKSEN SEURAUKSET

 TULEVA YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI Trump on vakaasti ja toistuvasti korostanut että hän voisi ”lopettaa Ukrainan sodan päivässä”, ja hän on viestittänyt jatkuvasti että Ukrainan pitäisi taipua mahdollisiin aluemenetyksiin ja omalla osallaan huonompiin kompromisseihin jotta rauhan olisi mahdollinen. Presidentti ei ole esittänyt muita visioita eikä näkemyksiä asiassa. Julkisessa kuvassa tämä linjaus on jo ehtinyt jo ikäänkuin muodostua uuden USA:n ulkopolitiikan yhdeksi dogmiksi, jonka päälle on kuin niitattu Ukraina- kriittinen uusi ulkoministeriehdokas senaattori Marco Rubio.

Samalla julkisuudessa on strategisesti mietitty ja täysin vakavissaan spekuloitu, että Trump voisi aikaansaada rauhan painostamalla samaan aikaan molempia sodan osapuolia, eli mikäli Ukraina ei suostu esitykseen, USA vähentää tai lopettaa tukensa, ja vastaavasti Jos Venäjä ei suostu neuvonpitoon ja sopimukseen ja osallaan kompromisseihin, USA ilmottaisi lisäävänsä tukea Ukrainalle merkittävästi ja saattamalla Venäjän näin sotilaallisesti ja poliittisesti pysyvämpään tukalaan asemaan.

Kuinka todellinen ja reaaliseen taustatilanteeseen perustuvat tällaiset visiot ovat? Pitääkö Trump uuden esikuntansa kanssa todellisena mahdollisuutena painostaa venäjän julmaa diktaattoria rauhan tekemisessä?

Ajatellun neuvonpidon kummankin osapuolen asemat ja lähtökohdat ovat tyystin erilaiset: Putin on asettanut koko tulevaisuutensa ja vallassa pysymisensä lopulta yhden kortin varaan hyökättyään täysimittaisesti kaikin tavanomaisin asein Ukrainaan ja lähdettyään laajentamaan vanhaa Keisarikunta- venäjää takaisin ei vähiten viittauksilla itsensä ja Pietari Suuren välillä, sodan pitkittyessä Putin on asettanut maansa sotatalouteen ja valjastanut kaikki mahdolliset infrastruktuurin ja talouden osat tukemaan ja ajamaan tätä asiaa. Venäjän sisäisen tilanteen hiljalleen heikentyessä maan sotatalouden kurittaessa kansaa Putinin on saatava voittonsa, eli kalliilla hinnalla vallatut alueet on saatava pitää ja osoitettava kansakunnalle, että tulevan suur-venäjän puolesta tehdyt valtavat uhraukset eivät voi kaatua venäjälle vähääkään epäedulliseen rauhansopimukseen. Vain siten Putin välttyy itse tippumasta kremlin ikkunasta.

Armeija on Putinin viimeinen ainoa ystävä, ja sen tyytyväisenä pitäminen on ainoa kontrolloinnin keino ja väline vallassa ja hengissä pysymisessä ennen eläkepäiviä omassa pommisuojassa jossakin.
Putin on ollut ilmiselvästi tyytyväinen Trumpin valintaan, ja mahdollisia tulevia neuvotteluja varten tätä tyytyväisyytttä ruokkii sekä Trumpin Ukraina-linjaukset että myös Nato- yhteistyön kritisointipuheet.

Putin todennäköisesti laskeskelee, ettei hänen tarvitse juurikaan luopua mistään neuvonpidossa jos sellainen kootaan Ukraina-pöydän ympärille. Putinilla ei tähän ole edes reaalisesti varaakaan. Putin on maalannut toki itsensä nurkkaan pelkän sodan tasan kahden vaihtoehtoisen lopputuloksen kanssa, mutta ei rauhanneuvotteluissa.

Trumpin asema asiassa -vaikuttaisi -taustojen tarkemmassa tarkastelussa olevan sittenkin hieman toisenlainen kuin annettu julkinen kuva: Jos Trump lähtee esitetystä kahden maan ja suunnan painostuksesta liikkeelle, niin Ukrainassa presidentti Zelensky on jo antanut ymmärtää, että hän jättää rauhansopimuksen sisällön kansanäänestyksen päätettäväksi. Siitä tuomiosta ei voi valittaa ja kansan päätös vapauttaa Zelenskyn asianmukaisesti vastuusta jatkosta Trumpin suuntaan. Putinin ja Venäjän suuntaan katsottuna taas Putinilla ei ole varaa oikeudenmukaiseen rauhaan joka tarkoittaisi mitään tuntuvaa luovutusta. Putinin joutuessa taas käytännön pakon edessä pitämään päänsä joutuisi Trump siis toteuttamaan uhkauksensa ja lisäämään aseapua todella tuntuvasti Ukrainalle. Kuinka Trump sen tekee?

USA:n vaalit toivat punaisen MAGA-aallon kongressiin ja Senaattiin, ja tämä liike on perustanut koko presidentin linjan mukaisesti Ukrainan- politiikkansa tukien vähentämiseen tai kokonaan lopettamiseen. Republikaanit ovat nyt suosionsa ja uuden presidenttinsä kanssa voimiensa tunnossa ja kannatuksensa huipulla. Amerikka ensin, eurooppa hoitakoon itse asiansa ja maksakoon itse menonsa, on kristallin kirkas sanoma joka kaikuu Capitolilta valkoisen talon käytävien kautta Fox- newsin ämyreistä ulos ja kansakunta taputtaa käsiään miinus demokraatit joilla on vielä hiljaisuus ja suruaika. Bidenin viimehetken tukipaketit Kiovaan luultavasti lopulta vain ärsyttävät enemmistöä amerikkalaisia lisää kaiken demokraattihallinnon aikakauden päätteeksi.

Nytkö sitten kaiken tämän jälkeen Trump lähtee pyytämään samoilta tukijoukoilta puolueessa, hallituksessa, kongressissa ja senaatissa- koko kansan edessä- uutta valtavaa ja sotilaallisesti todella merkittävää tukipakettia Ukrainalle? Kääntääkö uusi presidentti koko hallintonsa kanssa koko suurella vaivalla luodun Ukraina- linjauksen 360 astetta ympäri ja jatkaakin demokraattien ja presidentti Bidenin linjaa?

Tässä asiassa Trump, liikemiehen perikuva kuin ikinä onkin,ei pysty bluffaamaan ja Putin tietää tämän täydellisesti. Trump on maalannut itsensä nurkkaan ulkopolitiikassa omassa maassaan eikä liikkumavaraa Ukrainan- politiikassa juuri oikeasti tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa ole, jos huonoa rauhaa ei synny, USA ei sisäpoliittisen tilanteensa takia kykene tukea lisäämään merkittävästi ja riittävästi Ukrainalle. Uuden presidentin hallinto ei tee aloitukseksi poliittista itsemurhaa pyörtämällä koko linjan jolla vaalitkin voitettiin. Demokraateille tarjottaisiin silloin todellinen pikatie välivaalien murskavoittoon -26 välivaaleissa.”Me ja Joe olimme oikeassa Ukrainasta ja euroopasta” Voisi pelistä poissa vielä oleva poliittinen pop-ikoni Michelle Obama väläyttää.( Heitto vain kirjoittajan oma ajatus uudesta puskan takaa-demokraatista, joka voisi prosessoida Kamala Harriksen poliittisen lasikaton hajottamisen loppuun asti)

Mikäli Zelenskyin puolesta huonoon rauhaan vastaa Ukrainan kansa ei, ja Putin omasta puolestaan ei, on lopputulema asiassa rauhan viivästyminen niin kauan kunnes joko Venäjän sotilaallinen voima ottaa lopulta pelkän materian takia voiton ja uljas Ukraina kaatuu saappaat jalassa, tai sitten eurooppalaisen aseteollisuuden suonenveto tuottaa aseita ykskaks niin paljon että Venäjä pysähtyy. Kuinka mahdollista tämä on Saksan ja Ranskan elellessä virkamieshallinolla juuri samoihin aikoihin ja Unkarin elellessä kuin vuotta 1956 ei olisi koskaan ollutkaan Turkin basaarista puhumattakaan,Slovakian ja Kroatian kehitykset huomioiden, on sitten aivan kokonaan toinen asia ja arvio.

Jos Ukraina kaatuu MAGAN vaikutuspiirin takia, Venäjä jatkanee Putinin vallanhimon johdolla seuraavaksi vyörymistä ”apua tarvitseviin” puolueettomiin naapureihin kuten Moldovaan ja Georgiaan. Jos ei suoraan pääse ainahan voi käyttää apuna laskuvarjojoukkoja ja muuta kekseliästä. Jos Trump tekee sopivasti negatiiviset manööverit euroopan Nato-liittolaisiin samaan aikaan, on pienimmät Nato-maat seuraavana tavanomaisten aseitten piirissä Venäjän ruokalistalla, Trumpin USA ei ryhdy ydinsotaan Baltian tai vastaavien euroopan pikkumaiden kohdalla ja Putin luottaa todennäköisesti nimenomaan juuri tähän ja tavallisten telaketjujen voimaan.Tässäkohtaa kuvaan pitäisi astua USA:n kenraalikunta joka vääntää isosta rautalangasta uudelle hallinnolle, että pelissä on Yhdysvaltojen globaali suurvalta-asema. Pitäisi. USA:n armeijan kunniaan kuuluu taas perinteisesti ehdoton lojaalisuus hallinnolle. Poliitikot päättävät, sotilaat sotivat, piste.

Lopputulema, jos kaikki menisi läntisen pallonpuoliskon vinkkelistä oikein pahasti pieleen, olisi se että Putin saisi Ukrainan lisäksi muitakin alueita haltuunsa pysyvästi ja pysähtyisi vasta isompien natomaiden rajoille. Ukrainan tappio ammusten loppuessa sekä myös Venäjän valtaamat muutkin alueet euroopassa menisivät lopulta poliittisesti Trumpin syyksi, ja trans-atlanttiset suhteet kokisivat ennenäkemättömän jääkauden vanhan merentakaisen luotettavan liittolaisen jättäytyessä lähinnä kinaamaan Kiinan kanssa, Taiwanin tietotekniikka-tehdasparatiisi on toki ymmärrettävä ja kamppailemisen arvoinen asia itsessään.

Tässä visiossa pääseekin sitten meikäläisten DCA-sopimus kunnon testiin. Luotetaan nyt sen pitoon ja siihen, että Trumpin laskukoneessa Suomella on hyvä saldo. Itse kannan huolta ennemmänkin JEFF- liittokunnan joukkojen voimakkaasta kasvattamisesta ja sen merkityksestä sotilaallisessa ensiavussa.
Vuoden 2025 ohjelmiston tuleva katsaus näyttää jokatapauksessa poikkeuksellisen merkittävältä.

 

KAAKON RATA-KANSALAISVALTUUSKUNTA PERUSTETTU

Martti Nykänen15.10.2024 6:47päivitetty 15.10.2024 6:50

Yleisessä kansalaiskokouksessa 12.10. 2024 lauantaina Kotkan kaupungissa perustettiin uusi kansalaisten, liike-elämän ja eri tahojen vaikuttajille suunnattu yhteistyöjärjestö ajamaan kakkois-suomen rantaratahanketta, järjestö sai nimekseen Kaakon Rata- KansalaisValtuuskunta.

Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Hannu Leino Haminasta, sihteeriksi Martti J. Nykänen Kotkasta.

Kyse on jo esillä olleen kaakkoisen suomen rantaratahankkeen eteenpäin ajamisesta laajemman yhteiskunnallisen vaikutuspiirin voimin, ja uusien intressiryhmien yhteistyöllä.

Tavoitteena on saavuttaa alueen laajempi kehitys,jossa samalle alueelle rantaradan piiriin rakentuvat sekä jo tulevaksi päätetty uusi akkuteollisuus, myös sen tarvitsemat kaikentyyppiset hyvin moninaiset oheistuotannon teollisuuden alat, ja niiden toimintaa tukemaan ja kehittämään jo paikallaolevat teolliset ja tuotannolliset eri alojen toimijat kuten paikalliset voimalaitokset ja myös neljän satamakaupungin Loviisa, Porvoo, Kotka ja Hamina, niiden hallintojen ja laitosten kuten satamien synergian kanssa.

Visio on ulottaa ratahankeen taloudelliset hyödyntämisvaikutukset yhteistyöllä myös itäiseen suomeen, hankkeen päämääränä on paitsi luoda uutta tehokasta yritystoimintaa ja tuotantoa, myös rakentaa ulkomaanvientiä ja kotimaan tuontia palveleva tehokas logistinen kokonaisuus maa-alueitten synergisen ja taloudellisen käytön avulla. Hanke turvaa osallaan siviililiikenteen ja työmatkaliikenteen kehittymisen nopeilla ja edullisilla junayhteyksillä pk-seudun suuntaan.Isossa kuvassa sähköistetty rataosuus myös palvelee täysimittaisesti ympäristösuojelun tavotteita ja vähentää maantieliikenteen päästöjä ja rasitusta luoden kestävää liikenneinfraa isolle alueelle.

Kokouksen lukuisissa puheenvuoroissa eri yhteiskunnan tahojen osalla tuli esille yksituumaisesti, että nykyinen maan rataverkoston kehittämishankkeet palvelevat yksinomaan läntisen suomen ja pääkaupunkiseudun tarpeita eikä tarjoa tasapainoista koko eteläisen teollisuus -suomen kehittämisvisiota, vaan jakaa maan eteläosan kehittyvään läntiseen osaan ja infransa puolesta köyhtyvään itäiseen osaan, mikä ei ole hyvä asia tulevan talouskasvun ja kansainvälisen kaupan ja nimenomaan viennin näkökulmasta. Suomella ei ole varaa tähän taloudelliseen kahtiajakoon ja talouselämän epätasaiseen jakautumiseen valtakunnassa tulevina aikoina.

Kokousväen ajatukset ja esitykset prosessin aloitukseen koottiin päämuistioksi jossa lähdetään liikkeelle projektin suurista suuntaviivoista, yksityiskohtia kehitetään matkan varrella tarkemmiksi. Muistiota on saatavilla kuten myös Valtuuskuntaan liittyminen tapahtuu projektin toimihenkilöitten yhteystietojen kautta jotka alla saatavilla. Valtuuskunnan lisäjäsenten kerääminen on aloitettu samantien ja aikataulu keskittyy tässä asiassa ensi kevääseen asti jolloin seuraava vaihe alkaa.

Yhteyttä: Puheenjohtaja Hannu Leino,
finminer@live.fi

Sihteeri: Martti J. Nykänen puh 040-3698103

0

HALLITUKSEN LEIKKAUKSET: 17 000 LASTA KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLE

 ASIANTUNTIJOITTEN laskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat tänä vuonna suomalaisista lapsista jopa 17 000 virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Nämä ovat niitä pienituloisten lapsiperheitten lapsia, joilla on jo ennestään vaikeaa.

Tasavallassa puhutaan suu vaahdossa samaan aikaan väestönkasvun kääntämisestä positiiviseksi ja hyvästä suomesta asua ja elää tuleville sukupolville.

On poliittisesti irvokasta, että maan parantamiseen tähtäävä hallitusohjelma kohtelee kaltoin kaikista heikommassa asemassa olevia ja nimenomaan lapsiperheitä, joitten pitäisi luoda suomen tulevaisuus ja varmistaa kansakunnan selviäminen.

Kuin surkuhupaisuuden kruunuksi  budjetoidaan  samaan aikaan 3 miljardia euroa tunnin junarataan josta ei ole samaisten asiantuntjoitten mielestä mitään konkreettista logistista hyötyä suomen liikenneverkolle. Todennököisesti kustannus on vielä tuotakin paljon suurempi, jopa 4-5 miljardia euroa kun muistetaan miten paljon pk-seudun metrohanke on lopulta oikeasti maksanut.

Onko tämä poliittinen toiminta sitä, mitä suomen kansa oikeasti haluaa ja jolle antoi valtuudet vaaleissa? Kuvastaako nykyinen sisäpolitiikka kansan enemmistön tahtoa ja Tasavallan henkeä?

                                                                        Martti J. Nykänen

                                                                       Työmarkkinasihteeri ,EDP